Ihmislähtöisen palveluverkon suunnittelun vaatiman toimintamallin kehittäminen ja sitä tukevan tiedon tunnistaminen ja harmonisointi

Kohti ihmislähtöistä ja dynaamista palveluverkkosuunnittelua

Helsingin, Kuopion ja Turun kaupungit ovat käynnistäneet palveluverkon suunnittelun digitalisaatioon tähtäävän yhteishankkeen syksyllä 2020. Valtiovarainministeriö toimii kokonaisbudjetiltaan 2,6 M€ hankkeen rahoittajana. Työn keskeisenä tavoitteena on tunnistaa yhteiset tieto- ja toimintamallit, joilla mahdollistetaan ihmislähtöinen ja dynaaminen palveluverkkojen suunnittelu. Hankkeen on tarkoitus valmistua marraskuussa 2021.

Haasteena tiedon pirstaleisuus ja toiminnan siiloutuneisuus

Nykyisin palveluverkkoa koskeva tieto on pirstaleista, tiedot ovat vaikeasti löydettävissä ja yhdistettävissä ja ajantasainen kokonaiskuva puuttuu. Kuntatalouden näkökulmasta tilanne on kestämätön – ennakointi on vaikeaa, suuria investointipäätöksiä tehdään ilman riittävää tietopohjaa ja kustannukset kasvavat hallitsemattomasti. Palveluita ei myöskään kyetä järjestämään riittävän asukaslähtöisesti.

Tuotantolähtöisestä palveluverkkosuunnittelusta ihmiskeskeiseen toimintatapaan

Hanke tähtää palveluverkkosuunnittelun digitalisointiin

Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa kehitys, jossa kaupunkien palveluverkkoa voidaan hallita digitaalisesti ja sen tietoja käsitellä dynaamisesti. Tiedon virtauksen edellytys on hankkeen määrittelemä yhteinen tietomalli, jonka kautta voidaan harmonisoida kaupungin sisällä olevaa dataa mahdollisimman tehokkaasti. Kaupunkilaisten tietojen ja tarpeiden kaksisuuntainen hyödyntäminen mahdollistetaan digitaalisia profiileja käyttäen esim. MyData -periaatteen avulla.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi hankkeessa sovelletaan Vastuu Groupin Platform of Trust -alustan kyvykkyyksiä tietolähteiden avaamiseen, tiedon harmonisointiin sekä valtuutusten hallintaan.

Työ tehdään laajassa yhteistyössä

Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä hankekaupunkien eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Työ kytkeytyy useisiin kansallisiin kehittämishankkeisiin (esim. Ryhti, Kuntatieto) ja vaatii tiivistä yhteistyötä myös kansallisella tasolla.

Hanke jakautuu neljään osaprojektiin, joissa keskitytään muodostamaan kansallisen tason ratkaisuja (Toimintamalli, Viitearkkitehtuuri, Tietomalli ja Tiedonhallinnan ratkaisut). Näiden lisäksi hankekokonaisuuteen sisältyvät hankekaupunkien omat kehitysprojektit, joilla luodaan valmiudet toimintamallin jalkauttamiselle ja tietovirtojen automatisoinnille.