Kaksi merkittävää EU:n älykaupunkihanketta ja niiden keskeiset tulokset

Mielestäni kaksi EU:n rahoittamaa 2010-luvulla toiminutta Smart city -projektia, OrganiCity ja SynchroniCity, ovat onnistuneet määrittämään Euroopan Smart city -kenttää uusiksi. Jos monet aiemmat EU:n älykaupunkiprojektit pyrkivät tehostamaan ja innovoimaan kaupunkien eri vertikaalien tiettyjä toimintoja, ovat yllä mainitut EU-projektit pyrkineet edistämään eurooppalaisten kaupunkien yhteisiä ja horisontaalisia ratkaisuja julkisten palveluiden käyttöön.

OrganiCity tuotti hyvän ohjekirjan (Playbook, www.organicity.eu) kaupunkien eri haasteiden digitaalisen murroksen edistämiseen ja ymmärtämiseen. SynchroniCity (www.synchronicity-iot.eu) taasen kehitti joukon yhteisiä ja monistettavia teknologiaratkaisuja (MiMs – Minimum Interoperability Mechanisms) kaupunkien käyttöön. Molempien projektien taustalla oli usean kaupungin yhteenliittymä, jossa tekemisen ytimessä oli tiedon jakaminen, yhteiset onnistumisen ja myös epäonnistumisen kokemukset, jotta jatkuvan kehittämisen ja joustavuuden kautta päädyttäisiin yhteisiin, jalkautettaviin älykaupunkiratkaisuihin niin Euroopassa kuin globaalistikin.

OASC: Kaupunkien yhteinen, globaalinen toimintaverkosto ja sen mahdollisuudet Suomelle

Yllä mainittujen projektien pysyvänä seurauksena sai vuonna 2015 alkunsa myös kaupunkien yhteisöllinen jäsenverkosto, Open Agile Smart Cities (OASC, www.oasc.org), jossa kaupunkien yhteinen tekeminen, parhaiden käytäntöjen ja ratkaisujen jakaminen on keskiössä ja teknologioiden kehittäminen (myös MiMs jatkokehitys) pohjautuu kaupunkien ja niiden asukkaiden sekä niissä toimivien yritysten tarpeisiin. Nykyjään OASC-verkostoon kuuluu globaalisti yli 100 kaupunkia.

Suomalaiset kaupungit ovat olleet edelläkävijöinä OASC:n rakentamisessa sen perustamisesta lähtien. Samalla suomalaiset kaupungit toimivat edelleen verkoston ytimessä sekä ihmiskeskeisten palveluiden tulevaisuuden suunnittelussa että edistyneen data-analytiikan ratkaisujen paremmassa hyödyntämisessä kaupunkien palveluissa.

Olisi erinomaista, jos kaikki Suomen kansalliset kaupunkivetoiset ohjelmamme ja hankkeemme olisivat aktiivisesti syöttämässä toiveitaan ja ratkaisujaan OASC-verkostoon, jossa niillä on mahdollista suoraan vaikuttaa kaupunkiympäristöjen kehitykseen globaalisti etenkin ajatellen kestävän kehityksen haasteiden ratkaisemista ja suomalaisten ratkaisujen tulevia vientimahdollisuuksia hyvinvointiyhteiskuntamme rahoittamiseksi.

Ilkka Lakaniemi, johtaja, CKIR, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Vanhempi neuvonantaja, Vastuu Group Oy, 2012 – 2018 Keskuskauppakamarin johtava digi-asiantuntija