Palveluverkkosuunnittelun toimintamallia muotoilemassa

30.3.2021

blogikuva

Tuulta ja tyrskyjä päin!

Viime syksynä eteeni tarjoutui mahdollisuus ottaa vetovastuu projektista Ihmislähtöisen ja dynaamisen palveluverkkosuunnittelun toimintamalli. Projektin tavoitteeksi määriteltiin uudenlaisen palveluverkkosuunnittelun kansallisen (geneerisen) toimintamallin luominen. Palveluverkkosuunnittelu on nykyisin organisoitu kunnissa hyvin eri tavoin, eikä nykyisiäkään toimintamalleja ole kansallisella tasolla kyetty kuvaamaan. Tämän vuoksi tehtävä tuntui varsin haasteelliselta, liioittelematta vaikealta. Tehtävän vaikeus ei kuitenkaan ole koskaan ollut hyvä syy jättää yrittämättä – päinvastoin se provosoi yrittämään enemmän, haastaa oppimaan uutta ja laittamaan kaiken likoon. Tässä sitä nyt siis ollaan, samassa veneessä toimittajakumppanien ja hankekaupunkien asiantuntijoiden kanssa navigoimassa erilaisten käytäntöjen, käsitteiden, prosessien ja tietojärjestelmien ulapalla kohti aitoa ihmiskeskeistä palveluverkkosuunnittelua.

Kaupunkien erilaiset lähtökohdat

Vaikka kuntalaissa on useita palveluverkkosuunnitteluun liittyviä ja sitä ohjaavia asetuksia, ei se – tai mikään muukaan laki tai sitova säännös – velvoita kuntia varsinaiseen palveluverkkosuunnitteluun tai aseta yksiselitteisiä mitoitus- ja sijoittamisperiaatteita palveluille. Näiden puuttuessa kunnissa on rakennettu hyvin erilaisin keinoin ymmärrystä siitä, mille palveluille eri alueilla on tarvetta, miten palvelutarve kehittyy, miten erilaiset ratkaisut vaikuttavat kuntalaisten hyvinvointiin ja mitä palveluverkon ylläpito kokonaisuudessaan maksaa.

Syksyn 2020 aikana projektissa kartoitettiin Helsingin, Kuopion ja Turun kaupunkien palveluverkkosuunnitteluun liittyviä käytäntöjä, prosesseja, rooleja, tietotarpeita ja kipupisteitä. Havaintojen perusteella suunnittelu- ja päätöksentekokäytännöt ovat kaupungeissa keskenään hyvin erilaiset; palveluverkkosuunnittelu kytkeytyy eri kaupungeissa eri tavoin edeltäviin ja rinnakkaisiin prosesseihin, ydinprosessit hahmotetaan eri tavoin ja käyttöön on vakiintunut erilaisia ja eri tavoin ymmärrettyjä käsitteitä. Koska käytäntöjen kehittämistä ovat ohjanneet luonnollisesti kaupunkien omat, keskenään erilaiset tarpeet, on selvää, että myös lähtökohdat kehittämiselle ovat erilaiset.

Yhteiset haasteet

Erilaisista lähtökohdista huolimatta hankekaupungit jakavat monta yhteistä haastetta, johon projektissa etsitään ratkaisuja. Yksi keskeisin haaste on tiedon pirstaleisuus; palveluverkkosuunnitteluun tarvittava tieto on hajallaan kymmenissä eri järjestelmissä ja se on vaikeasti löydettävissä ja yhdistettävissä. Palveluverkkosuunnittelua ei kyetä ohjaamaan riittävän tietoperusteisesti ja kustannukset kasvavat hallitsemattomasti. Toinen keskeinen haaste liittyy yhteistyöhön; palveluverkkosuunnittelu edellyttää laajaa ja monialaista kaupungin sisäistä yhteistyötä, mutta vain harva kunta on määritellyt rooleja ja vastuita riittävällä tasolla. Päällekkäistä työtä tehdään paljon. Kolmas, ja ehkä vaativin kysymys on se, mitä palveluverkkosuunnittelun toimintamalli ja tuotanto- ja organisaatiokeskeisen paradigman muuttaminen aidosti ihmiskeskeiseksi ajatusmalliksi ja toiminnaksi vaatii? Miten tehdään näkyväksi ja mitattavaksi ihmislähtöinen palvelutarvetieto, ja miten sitä voidaan hyödyntää palveluverkon suunnittelussa ja sen tilan seurannassa?

Kehittämisen tavoitetila vuonna 2030

Alkuvuoden aikana olemme yhdessä kaupunkien kanssa määritelleet kehittämisen tavoitetilaa. Toivomme, että jatkossa asukkaiden tarpeisiin voidaan vastata ennakoivalla palveluverkkosuunnitelulla, jossa suunnittelu ja päätöksenteko perustuvat kokonaisvaltaiseen tilannekuvatietoon ja verkostomaiseen yhteistyöhön. Tavoitetilassa eri toimialojen, erityisesti maankäytön, tilojen ja palvelujen prosessit muodostavat nykyistä eheämmän kokonaisuuden. Horisontaalisen yhteistyön ja yhteisen tietopohjan avulla kyetään tulevaisuudessa tekemään palveluverkkoratkaisuja, jotka tukevat asukkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä kestävää kuntataloutta.

Matka jatkuu

Jo tähän mennessä projekti on tarjonnut huikean mahdollisuuden päästä tutustumaan kolmen hankekaupungin – Helsingin, Kuopio ja Turun – eri toimialojen asiantuntijoihin sekä palveluverkkosuunnitteluun liittyvien käytäntöjen kirjoon. Tekemistä palveluverkkosuunnittelun toimintamallissa vielä riittää, mutta yhdessä onnistumme varmasti! Yhteinen matka kohti parempaa palveluverkkosuunnittelua jatkuu hankekaupunkien kanssa kevätauringon lämmössä. Toivottavasti pääsemme pian kertomaan lisää tuloksista myös muille kaupungeille ja sidosryhmille!

Aurinkoista kevättä!

Sonja Aarnio, Liiketoimintajohtaja, Ubigu Oy
Projektipäällikkö, Ihmislähtöisen ja dynaamisen palveluverkkosuunnittelun toimintamalli