Palveluverkkosuunnittelun tulevaisuus
4.4.2022
4.4.2022
Tiistaina 15.2.2022 kokoonnuttiin teamsissa Palveluverkkosuunnittelun tulevaisuus -hankewebinaariin. Tunnin aikana kuultiin paljon tiivistä asiaa palveluverkkosuunnittelusta ja siitä, miten on mahdollista edetä kohti ihmislähtöistä ja dynaamista tekemistä. Samalla kuultiin kattava yleiskatsaus DigiPAVe 2.0 -hankkeesta, jossa näitä asioita on selvitelty, tutkittu ja löydösten perusteella muotoiltu uutta toimintamallia. > katso tilaisuuden tallenne
Hankkeesta on takana jo iso osa, ja loppukiri kohti hankkeen päättymistä toukokuussa 2022 on meneillään. Hankejohtaja Esa Ikonen Vastuu Groupilta aloitti tilaisuuden kertaamalla vielä hankkeen taustaa ja tavoitteita. Hankkeen keskiössä ollut teema on varsin suuri asia kuten myös tavoite: vaiheittainen systeeminen muutos, jonka tuloksena liikutaan tuotantolähtöisestä palveluverkon suunnittelusta kohti ihmislähtöistä suunnittelua. Tärkeänä osana tässä kaikessa on myös kuntien valmiuksien lisääminen tiedolla johtamiseen ja ennakoivaan hyvinvoinnin edistämiseen.
Esa avasi myös palveluverkkouudistuksen taustalla olevaa tarvetta kehittää palveluverkkoja vastaamaan paremmin muuttuviin tarpeisiin. Nykyinen suunnittelu on hyvin reaktiivista ja tuotantolähtöistä. Siitä pyritään kohti dynaamisempaa ja ihmislähtöisempää mallia. Tärkeä kehityskohde on toki myös tiedon parempi saatavuus, joka mahdollistaa tiedolla johtamisen eri vaiheissa. Tärkeää olisikin ennakoida ihmisten tarpeita ja joustavasti vastata niihin. Ei siis mietittäisi vain mitä voidaan tarjota, vaan mille tarkalleen on tarvetta. DigiPAVe 2.0 -hankkeessa on ihmislähtöisyydessä nojattu Stiglitzin hyvinvointimalliin, jossa kuvataan ihmisen hyvinvoinnin kahdeksan osaa, joista muodostuu elämänlaadun ja hyvinvoinnin kokonaisuus.
Toimintamalliosaprojektin projektipäällikkö Sonja Aarnio Ubigulta avasi hankkeen tuotoksia ja tuloksia, eli mitä hanketasolla on saatu aikaan. Hankkeessa huomattiin heti alussa, että hankekaupungeilla on hyvin erilaiset lähtötilanteet. Toisaalta havainnoitiin myös paljon yhteneväisiä tarpeita palveluverkkosuunnittelun kehittämisessä. Lopulta yhteisistä teemoista syntyi visio siitä, mitä palveluverkkosuunnittelun toivotaan olevan tulevaisuudessa. Vision muodostuminen avasi ovet muiden asioiden edistymiselle.
Seuraavaksi määriteltiinkin strategiset tavoitteet, jotka ovat myös ohjanneet hanketyötä. Tämän hahmottelun jälkeen mietittiin, miten prosessia voitaisiin kuvata. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, ja hankkeessa päädyttiin kuvaamaan konseptia myös kuvana. Vision ohella tämä konseptikuva on muodostunut todella tärkeäksi koko hanketyötä ohjaavaksi asiaksi. Konseptin ytimessä on asiakas tarpeineen ja palvelutarjooman kohtaanto.
Seuraavaksi mietittiin, miten tätä konseptin ydintä saadaan tuettua operatiivisella, taktisella ja strategisella tasolla. Miten saadaan asiakkaille oikeat palvelut oikeaan aikaan. Oli tärkeä miettiä, mitä kaikkea kokonaisuus sisältää myös toiminnan tasolla: millaisista prosesseista toiminta muodostuu, millaisia tietoja prosesseissa tarvitaan, millaisia tietoja eri prosessien vaiheiden välillä täytyy liikkua ja millaisilla tietojärjestelmäpalveluilla kokonaisuutta voidaan tukea. Tämä kokonaisuus koottiin viitearkkitehtuuridokumentiksi, johon liittyvää osaprojektia on vetänyt Marko Kauppi Ubigulta. Dokumenttia ollaan parhaillaan viimeistelemässä. Se sisältää toimintamallin, yhteiset tietovarannot, tiedonhallinnan periaatteet, tietovirrat ja tietojärjestelmäpalvelut. Tavoitteena on, että viitearkkitehtuuridokumentti voisi toimia kunnille työkaluna tai kehyksenä antaen suuntaviivoja palveluverkkosuunnittelun kehittämistyölle.
Yhtenä isona ponnistuksena on ollut tietomallinnustyö, jota Jouko Järnefelt Ubigulta on hoitanut kyseisen osaprojektin projektipäällikkönä. Lopputuloksena syntyvät sanasto, tietokomponenttikirjasto, ja joitakin soveltamisprofiileja saadaan vietyä myös Suomi.fi-yhteentoimivuusalustalle.
Tiedonvirtautuksen pilotointi on yhtä lailla ollut keskeinen asia ja yksi osaprojekteista. Tätä osaprojektia on johtanut Janne Uggeldahl Platform of Trustilta. Juuri Platform of Trustin teknistä alustaa on käytetty tiedonvirtautuksen pilotointiin. On selvitetty, mitä aineistojen tuottaminen ja julkaiseminen vaatii kaupungeilta ja palvelualustan toimittajilta. Hankkeessa on edistetty myös kuntien kyvykkyyksiä toimia datatuotteen käyttäjinä sekä mahdollisuuksia siirtää tietoa kolmansille osapuolille hallitusti ja turvallisesti. Tiedonvirtautukseen liittyvät havainnot ja opit kerätään kuntakentän hyödynnettäväksi.
Kaupunkien kehitysprojekteissa on viety asioita käytännön tasolle. Helsingissä on lähdetty jalkauttamaan hankkeen tuloksia pilottien kautta. Mellunkylän kaupunkiuudistukseen liittyvässä pilotissa testataan, miten luotu viitearkkitehtuuridokumentti käytännössä toimii. AI4Cities-hankkeen yhteydessä tutkitaan taas erityisesti tiedonsiirtoa kolmansille osapuolille. Helsinki asettaakin nyt tavoitteet palveluverkkosuunnittelun toimintatapojen ja digitalisoinnin jatkokehittämiselle. Kuopiossa palveluverkkosuunnittelu organisoidaan aikaisempaa tarkoituksenmukaisemmin tehdyn selvityksen pohjalta. Hankkeen aikana on saatu työ hyvin käyntiin, mutta jatkokehitykseen täytyy myös resursoida. Yhteistyö muiden näennäisesti eri tilanteessa olevien kaupunkien kanssa on tuonut esiin paljon asioita, joita voidaan kehittää yhdessä. Turussa hankkeen kehitysprojektit ovat nivoutuneet tiiviiksi osaksi koko palveluverkkosuunnittelun toiminnan kehittymistä. Projektien avulla on saavutettu muun muassa vahva tietopohja palveluverkon mittareiden kehitystyölle.
Kevään aikana hankkeessa viimeistellään ja saatetaan valmiiksi vielä monta työpöydillä olevaa kokonaisuutta: viitearkkitehtuurityö, tietomallityön ja soveltamisprofiilien työstö, sanaston ja tietokomponenttikirjaston päivitykset, tiedon virtautuksen hallintamallien määrittely ja dokumentointi, kunta-ekosysteemin tiedonvirtautuksen kohdearkkitehtuurin kuvaaminen ja tiekartan hahmottaminen.
DigiPAVe 2.0 -hanke järjestää myös oman työryhmän Kaupunkitutkimuksen päiville 28. – 29.4.2022 Tampereella. Työryhmän nimi on Palveluverkkojen suunnittelun digitalisoinnilla kaupunkien resilienssiä lisäämässä. Hankkeen työryhmän vuoro on perjantaina 29.4.2022 klo 14.00 – 15.30.
Hankkeen jälkeen kehitystyö kaupungeissa jatkuu. On myös tunnistettu kansallisella tasolla alustavia kehittämistarpeita, kuten kansallisen tason kehityshankkeiden yhteensovittaminen, viitearkkitehtuurien hallintamallin kehittäminen ja teemakohtaisten palveluverkkoyhteistyöryhmien perustaminen.
Hankkeen tuotokset ovat hyvin laajoja, joten tässä webinaarissa raapaistiin vain pintaa. Hankkeen kirjalliset materiaalit jaetaan verkkosivujen kautta heti kun ne valmistuvat. Tervetuloa tutustumaan.
Neuvotteleva virkamies Jani Heikkinen valtiovarainministeriöstä oli mukana webinaarissa hankkeen rahoittajan edustajana ja totesi, että rahat tuntuvat olevan hyvässä käytössä. Jani nosti myös esiin tärkeän seikan eli sen, että tuotokset tulee viestiä ymmärrettävästi kaupunkien johdon suuntaan – päätöksenteon tarpeita vastaavasti. Rahoittajan toivomus on, että hyvä hanke saa aikaan mahdollisimman vaikuttavaa tulosta.
Kehittämiskoordinaattori Monika Sola Tampereen kaupungin sivistyspalvelujen palvelualueelta oli kuuntelemassa webinaaria kiinnostuneena siitä, miten hanke hankekunnissa etenee. Hän koki saaneensa monta ideaa Tampereen liikunnan palveluverkkosuunnitelman valmistelua varten.
Mitä DigiPAVe 2 -hankkeen jälkeen Kuopiossa?
Hankekaupunki Kuopiossa kehitetään palveluverkkosuunnittelun organisointia ja sitä tukevia
strategisia linjauksia sekä dynaamisen palveluverkkosuunnittelun mahdollistavia datatyökaluja.
Puhujina tilaisuudessa ovat Kuopion apulaiskaupunginjohtajat Jari Kyllönen ja Pekka Vähäkangas sekä
kehittämispäällikkö Katja Penttinen.
> Ilmoittaudu mukaan 12.4.2022
Jenni Lehto, projektikoordinaattori, DigiPAVe 2.0 -hanke, Vastuu Group