Raamit yhteentoimivien palveluverkkoratkaisujen kehittämiselle

DigiPAVe 2.0 -hankkeen kehittämismallina käytetään kokonaisarkkitehtuurimenetelmää ja palvelumuotoilua, jonka mukaisesti ihmislähtöisen palveluverkkosuunnittelun toimintamallia ja viitearkkitehtuuria kehitetään hallitusti kohti tavoitetilaa 2030.

Palveluverkkosuunnittelun yhtenä isoimpana haasteena voidaan pitää laajaa lähtötietojen tarvetta, joka on edellytyksenä onnistuneelle palveluverkkosuunnittelulle. Näitä tietoja tuottavat kunnissa useat eri toimialat, ja tiedot eivät ole yhdisteltävissä palveluverkkosuunnittelun edellyttämällä tavalla. Lisäksi on tilanteita, joissa tarvitaan kuntien ulkopuolisten tiedontuottajien tietoja. Näin olemmekin erittäin haasteellisessa ja kompleksisessa tilanteessa, joka koskettaa useita eri hallinnonaloja ja lainsäädäntöjä.

Kehitettäessä ratkaisuja näihin ongelmiin tällaisessa kompleksisessa ympäristössä on selvää, että tavoitearkkitehtuurin tulee olla riittävän yleinen, mikä on kuntien itsensä tarkennettavissa ja sovitettavissa osaksi omaa kokonaisarkkitehtuuria.

Tällaista ylätason tavoitearkkitehtuuria kutsutaan viitearkkitehtuuriksi, jota parhaillaan DigiPAVe 2.0 -hankkeessa jäsennetään. Tämä viitearkkitehtuuri tulee antamaan kunnille yleiset suuntaviivat yhteentoimivien prosessien, tietojen ja tietojärjestelmäratkaisujen kehittämiseksi osaksi kokonaisarkkitehtuuriaan. Viitearkkitehtuuri tulee olemaan kansallisen tason viitearkkitehtuuri, joka käy myös läpi kansallisen palautekierroksen.

Mikä ihmeen kokonaisarkkitehtuurimenetelmä?

Kokonaisarkkitehtuuri (viitataan myös termeillä arkkitehtuuri tai KA) on systemaattinen lähestymistapa ja menetelmä organisaation (tai tarkasteltavan toiminta-alueen) toiminnan ja sen rakenteiden jäsentämiseen, kehittämiseen ja hallinnoimiseen. Kokonaisarkkitehtuurilla kuvataan, kuinka organisaatioon liittyvät henkilöt, toimintaprosessit, tiedot ja järjestelmät toimivat kokonaisuutena.

Kokonaisarkkitehtuuri on kuntien toiminnan kehittämismalli, joka varmistaa eri näkökulmien ja erityisesti toiminnan ja eri henkilöryhmien tarpeiden yhdenmukaisen huomioimisen kaikessa toiminnan ja ICT-ratkaisujen kehittämisessä.

Sovittamalla palveluverkkosuunnittelun viitearkkitehtuurin osaksi kuntien kokonaisarkkitehtuuria, kunnat varmistavat palveluverkkosuunnittelun toiminnallis-tietoteknisen ympäristön kokonaisvaltaisen yhteentoimivuuden, jossa kaikki osat sopivat toisiinsa (yhteentoimivuus), keskeiset komponentit tarvitsee toteuttaa vain kerran (uudelleenkäytettävyys), ja joka on hallittavissa ja muunneltavissa toiminnan muuttuvien tarpeiden mukaan.

Nostoja palveluverkkosuunnittelun viitearkkitehtuurin laadinnasta

Viitearkkitehtuurin tekeminen aloitettiin arkkitehtuurivision laadinnalla, joka on viitearkkitehtuurityön ensimmäinen vaihe. Arkkitehtuurivision tarkoituksena on toimia selkeänä ja innostava kiintopisteenä tulevaisuuden tavoitetilalle, mikä huomioidaan arjen kehitystyössä, ja jota kohti toimintamalli- ja viitearkkitehtuurityössä edetään. Arkkitehtuurivisio kuvaa ikään kuin hypoteesin palveluverkkosuunnittelun alustavasta tavoitetilasta.

Toimintamalli- ja viitearkkitehtuurityön edetessä osaksi arkkitehtuurivisiota laadittiin yhdessä hankekaupunkien kanssa palveluverkkosuunnittelun visio, strategiset päämäärät sekä toiminnalliset tavoitteet. Toiminnallisille tavoitteille tunnistettiin kehittämisvaatimuksia, joita vielä iteroidaan viitearkkitehtuurin jäsentyessä.

Kohdealueen kompleksisuudesta ja sen tuomien haasteiden johdosta arkkitehtuurin osa-alueiden laadinta on sujunut kokonaisarkkitehtuurimenetelmän mukaisesti, mutta odotettua hitaampana. Kehitystyötä on jouduttu iteroimaan ja pohtimaan monesta suunnasta, mikä on tämän kaltaisille laajoille hankkeille ominaista. Haasteita on erityisesti aiheuttanut prosessien ja tietorakenteiden määrä ja niiden kompleksisuus.

Tällä hetkellä kuitenkin palapelin palaset alkavat pikku hiljaa loksahdella kohdilleen. On tunnistettu muun muassa kehittämisvaatimuksina palveluverkkosuunnittelun edellyttämiä ratkaisuja, joita ovat esimerkiksi tiedon virtauksen rajapintaratkaisut, kokonaisvaltainen tilannekuva, tiedolla johtamisen tilannenäkymät, dynaaminen suunnittelutyökalu sekä vaihtoehtoisten palveluverkkosuunnitelmien, -ennusteiden ja -skenaarioiden tietovaranto. Viitearkkitehtuurin eri osa-alueiden yhteentoimiva kokonaisuus alkaa jäsentyä kovaa vauhtia, mikä puolestaan lisää koko hankkeen kiehtovuutta ja kehittämistyön mielekkyyttä. Onnistumisien kautta tekemisen meininki vain paranee!

Pian pääsemme esittelemään kehitystyön tuloksia kunnille ja eri sidosryhmille ja odotamme innolla rakentavaa palautetta.

Mukavaa ja lämmintä kevättä kaikille

Marko Kauppi, teknologiajohtaja, Ubigu Oy
Projektipäällikkö, Viitearkkitehtuuri ja tiekartta -projekti