Tietomalleja ja tietomalleja

Digitalisaatiossa prosessien uudistumista edistetään virtauttamalla tietoa aikaisempaa tehokkaammin. Tapa tehdä asioita voi muuttua hyvin toisenlaiseksi, kun aikaa ei hukata lähtötietojen odottelemiseen. Saattaa myös olla, että täysin uusia tietoja opitaan käyttämään uudella tavalla. Yksi digitalisaation ilmentymä on alustat, joiden kautta tieto virtaa usein ennakoimattomasti.

Jotta sovellukset voivat ymmärtää tietoja, tiedot tulee mallintaa. Mallintaminen tapahtuu pitkälti sovelluksen ehdoilla. Sovelluksella taas on käyttötarkoitus tai ainakin kuviteltu sellainen. Tietyn tehtävän tai analyysin tekeminen edellyttää omaa tietomallia, ja tiedon välittäminen toiseen ympäristöön puolestaan saattaa vaatia jotain muuta. Yhteentoimivuuden haasteiden ytimessä ovat erilaisten sovellusten eri lailla mallintamat tiedot.

Sovellukset ja ratkaisut kypsyvät hitaasti. Ensimmäinen tuotantoversio sisältää useimmiten isojakin puutteita, jopa virheellisiä toimintoja. Sovellusten korjaaminen ja edelleen kehittäminen heijastuu vääjäämättä sovelluksen tietomalliin ja sitä kautta myös yhteentoimivuuteen. Tietomallit eivät siis oikeastaan ole koskaan valmiita, vaan ne kehittyvät käytön mukana. Käyttökelpoisia niistä tulee vasta kun niitä on alettu käyttää. Yleisiä ja yhteentoimivia malleja saadaan aikaan pitkän kehityskaaren jälkeen, jos silloinkaan. Ote saattaa herpaantua, ja painopiste voi siirtyä käyttäjä- tai toimittajakohtaisiin malleihin.

Palveluverkkosuunnittelun DigiPAVe 2.0 -kehityshankkeessa kehitetään tietomalleja tunnistetun tehtävän hoitamista varten. Koska yhdenmukaista tapaa palveluverkkojen suunnitteluun ei edes ole, on yksi hankkeen tuotoksista geneerinen, tulevaisuuden palveluverkkosuunnittelutehtävän hoitamista varten kehitetty malli. Tai sen ensimmäinen versio. Tavoitteena on myös onnistua tietomallinkin osalta huomioimaan paremmin toimintamallin muutostavoitteena oleva ihmislähtöinen ja dynaaminen palveluverkon suunnittelu. Tämä tulee olemaan haastavaa.

Geneerisen mallin lisäksi hankkeessa kehitetään alustaa, jonka tavoitteena on päästä avaamaan olemassa olevien tietojärjestelmien tietovarastoja uudella tavalla. Alustaratkaisu perustuu tiedon mallintamiseen tavalla, joka soveltuu alustan tarpeisiin. Alusta perustuu innovaatioon. Alustan tulee pystyä välittämään ja harmonisoimaan tietoa varsin kirjavasta lähdejärjestelmäpaletista.

Hankekaupungit työstävät tiedonhallintaansa ja etsivät ratkaisuja tiedon virtautukseen. Myös nämä tehtävät tarvitsevat tietomalleja samoista tiedoista. Kaupunkien omassa kehitystyössä järjestelmätoimittajajoukon lisähaasteena on ulkoistetut tiedonhallintapalvelut, joiden kanssa kehitystyötä joudutaan koordinoimaan.

Hankkeessa kehitetään siis palveluverkkosuunnittelun käyttöön tietomalleja useilla eri lähestymistavoilla. Näiden yhteensovittaminen on nyt tapetilla, ja tähän mennessä opitun pohjalta tarkennetaan, miten seuraava askel hankkeessa otetaan. Nyt kun toimintamallityö on päässyt hyvään vaiheeseen ja viitearkkitehtuurikuvauskin syntyy, keskitytään hankkeessa dataan. Tietomallit ja virtautus on seuraava fokus.

Juha Saarentaus, hankejohtaja, Ihmislähtöiset palveluverkot – DigiPAVe 2.0 -hanke