Ihmislähtöiset mittarit

Nainen suunnittelee perheille palveluita

Yksi tulevan syksyn tavoitteista DigiPAVe 2.0 -hankkeen toimintamallityön osiossa on kehittää ja mallintaa sitä, miten kaupungissa luodaan ja käytetään ihmislähtöisiä mittareita palveluverkkosuunnittelussa. Työstämme tätä yhdessä etenkin yhden hankekaupungin, Turun, kanssa. Tulevaisuudessa tarvitsemme keinoja jatkuvaan arviointiin palveluverkkoratkaisujen vaikutuksista asukkaiden arkeen ja elämään. Juuri nyt tarvitsemme mittareita eri ratkaisujen vertailuun ja vaikutusten ennalta-arviointiin, ja toisaalta jo toteutuneiden ratkaisujen seurantaan ja jatkokehitykseen.

Pohjaa mittaroinnille

Turun kaupungin ja Goforen kevään 2021 yhteistyöstönä syntyi palveluverkkovaikutusten systeemidynaaminen mallinnus palveluverkkopäätösten tueksi ja uusien mittarien luomisen pohjaksi. Mallinnuksessa havaitsimme keskeisiä vaikutustekijöitä, ja kuinka nuo tekijät ovat kytköksissä toisiinsa. Mallista hahmotimme solmukohtia eli tekijöitä, jotka vaikuttivat tai kytkeytyivät laajaan joukkoon muita tekijöitä. Nostimme nuo keskeiset vaikutustekijät johtamisen ja mittaamisen fokusalueiksi. Johtamalla ja mittaamalla näitä tekijöitä on mahdollisuus saada aikaan toivottavia kerrannaisvaikutuksia ja muutoksia vaikutusten ketjuissa. 

Fokusalueet pyrkivät mittaamaan ja ohjaamaan palveluverkkojohtamista kohti ihmislähtöistä katsontatapaa. Tällöin esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkojen tulee tukea sitä, että lapsilla on mahdollisuus yhdenvertaiseen opinpolkuun ja sen valintoihin. Lopputavoitteena on nuoren eteneminen aina toisen asteen opintoihin sekä kokemus toimijuudesta ja osallisuudesta yhteiskunnassa.

Turussa mittaroinnin kehittämistyön pohjalla ovat palveluverkkovaikutusten systeemidynaamisen mallinnuksen kattavien tulosten lisäksi kaupungin omat strategiset lähtökohdat, laaja koulutuksellista ja alueellista segregaatiota tarkasteleva tutkimustieto sekä lain vaatimat prosessit. Tavoitteena on luoda konkreettinen mittaristo varhaiskasvatus- tai perusopetusyksikön sijoituksen ja suunnittelun päätöksenteon tueksi. Ensimmäisenä aitona ja ajankohtaisena esimerkkinä toimii peruskoulun sijoittaminen tapauksessa, jossa voimakkaina tekijöinä ovat toisaalta lähipalveluiden monipuolinen takaaminen jokseenkin segregoituneessa lähiössä, toisaalta segregaation ehkäiseminen mahdollistamalla oppilaiden entistä laaja-alaisempi sekoittuminen isommassa yksikössä viereisellä asuinalueella.

Konkreettisia askeleita

Ihmislähtöisen palveluverkkosuunnittelun mittariston kehittämistyö etenee vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa täytyy käydä läpi laajat pohja-aineistot ja löytää niistä asukkaiden hyvinvointiin vahvasti vaikuttavat teemat. Sitten lähdetään luomaan mittareita määritelmineen ja numeerisine asteikkoineen. Ensimmäiset versioinnit toteutetaan työryhmän sisäisesti, ja sen jälkeen palautetta lähdetään hakemaan kaupungin sisällä eri substanssiasiantuntijoilta, kuten perusopetuksen järjestäjiltä, tilapalveluilta ja kaavoitukselta. Palautteen jälkeen muokattua versiota testataan käytännössä käynnissä olevassa päätöksentekoprosessissa ja sen jälkeen ollaan varmasti jälleen hieman viisaampia.

Osa mittareista tulee pohjautumaan hyvin kompleksiseen ja ilmiöpohjaiseen ajatteluun. Tällaisia ovat esimerkiksi koulun oppilaspohjan kartoittamiseen tai koulun maineeseen liittyvät teemat.Tarvitsemme myös hyvin käytännönläheisiä mittareita, kuten koulumatkan pituuteen ja turvallisuuteen, yksiköiden resurssointiin sekä oppijoiden ennustettavien koulupolkujen eheyteen liittyviä mittareita. Koulun koon ihannepisteen määrittely on puolestaan osoittautunut hyvin haasteelliseksi: minkä kokoinen koulu takaisi kattavat resurssit ja tukitoimet olematta kuitenkaan kasvoton laitos?

On myös muita merkityksellisiä prosesseja, joiden tulokset täytyy kyetä ottamaan huomioon mittaroinnissa ja päätöksenteossa, kuten lakisääteinen lapsivaikutusten arviointi. Lapsivaikutusten arviointi on päätösten yhteydessä tehtävää lapsiin kohdistuvien vaikutusten ennakointia ja seurantaa, jotta voidaan kattavasti ymmärtää, miten lapsen oikeudet toteutuvat sekä millaisia hyötyjä ja haittoja lapsiin kohdistuvilla päätöksillä on. Vaikutusten arvioinnilla tavoitellaan myös päätöksenteon valmistelun laadun parantamista, joka tuottaa kustannussäästöjä ja vähentää poukkoilua. Vaikutusten arvioinnin prosessin kehittyessä tarve automatisoida tietojen ristiin tarkastelu on ilmeinen.

Loppuvuonna voimme kertoa millainen mittaristostamme tuli.

Energistä syksyä kaikille!

Anna-Kaisa Berisha, Ennakoivan kaupunkisuunnittelun projektipäällikkö, Turun kaupunki
Katja Vaahtera, Senior Service Designer, Gofore Oyj