Miten palveluverkkosuunnittelua digitalisoidaan?

Valtiovarainministeriön Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä -ohjelmasta rahoitettu hanke: Ihmislähtöisen palveluverkon suunnittelun vaatiman toimintamallin kehittäminen ja sitä tukevan tiedon tunnistaminen ja harmonisointi on päättymässä kesäkuussa 2022. Hankkeen kotisivuilla monimutkainen nimi on lyhentynyt muotoon ”Kohti ihmislähtöistä ja dynaamista palveluverkkosuunnittelua”. Kuopion, Turun ja Helsingin yhteisen palveluverkkosuunnittelun digitalisointihankkeen opetuksia on kirjattu ylös kevään aikana. Samalla on pohdittu, miten kehittämistyötä jatketaan kesän jälkeen projektin päätyttyä.

DigiPAVe 2.0 -hankkeen vetovastuu on ollut Kuopion kaupungilla, joka kilpailutti hanketoimiston toteuttamaan hanketta. Toteuttajaksi valikoitui kesällä 2020 Vastuu Group Oy ja sen tytäryhtiö Platform of Trust sekä konsulttiyritykset Ubigu Oy ja Gofore Oy. Lisäksi Locia Solutions on ollut mukana kuvaamassa tavoitteellista toimintamallia.

Hankkeen aikana on opittu valtavasti. Projektin läpiviennissä on noudatettu julkisen sektorin JHS 179 -kokonaisarkkitehtuurin kuvaamiseen perustuvaa kehittämismallia. Hanke on jaettu oikeaoppisesti osaprojekteihin: 1.1 Toimintamalli, 2.1 Viitearkkitehtuuri ja tiekartta, 2.2 Tietomalli ja 3.1 Tiedonhallinnan ratkaisut, jossa testataan tietojen virtaamista sekä kuntien omat hankkeet. Tietomallihankkeessa tiedot kuvataan attribuuttitasolle Digi- ja väestötietoviraston yhteentoimivuusalustalle, jossa on määritelty myös käytetty sanasto.

Hanke on ollut monella tavoin opettavainen jo siitäkin syystä, että se on pääosin toteutettu korona-aikana. Millä tavoin suuri joukko asiantuntijoita käy keskustelua, mallintaa asioita ja oppii yhdessä? PowerPoint-kalvoilla on merkittävä rooli keskustelussa; millä tavalla niissä kuvataan asioita ja toisaalta, miten tieto siirtyy niistä vastaanottajan mieleen? Kehittäjäverkoston jäsenet toimivat eri organisaatioissa ja rooleissa suhteessa tiedon rakentamiseen. Miten yhteiset opetukset tiivistyvät siirrettävään ja välitettävään muotoon? Hankkeen raporteilla on suuri merkitys tiedon siirrossa samoin kuin toteutettujen pilottien dokumentoinnilla.

Hankkeessa on luotu yleinen toiminta- ja tietomalli ihmislähtöiselle ja dynaamiselle palveluverkkosuunnittelulle. Raporttiluonnos on ollut kommentoitavana tammikuussa kunnissa ja muilla sidosryhmillä. Helsingissä raportin jakelulistalla oli yli sata nimeä. Toivottavasti joukosta löytyy mahdollisimman monta tulisielua, jotka lämpenevät digitalisoinnin, tiedon virtaamisen sekä ihmislähtöisen ja ennakoivan palveluverkkosuunnittelun visionääriselle aatteelle.

Kevään aikana kunnat ovat työstäneet hankkeen rahoituksella omia pilottejaan. Helsingin pilottihankkeessa kehitettyä toiminta- ja tietomallia verrataan Mellunkylän kaupunkiuudistusalueelle tehtävään palvelu- ja tilaverkkosuunnittelun toiminnan ja tietopohjan kartoitukseen. Mellunkylän pilotin yhteydessä kartoitetaan myös suunnittelussa tarvittavaa asukkaiden osallistamismallia gradutyössä. Keskeiset opetukset liittyvät eri toimialojen yhteistyön organisointiin, jotta tilaverkkosuunnittelussa suurimmat hyödyt voivat toteutua. Samoin on alettu vähitellen ymmärtää, mitä kuntien toiminnassa täytyy muuttaa, jotta Stiglitzin hyvinvointimallin ideat voidaan ottaa kunnissa käyttöön.

DigiPAVella on Kaupunkitutkimuksen päivillä Tampereella oma työryhmä perjantaina 29.4. kello 14.00 – 15.30: Palveluverkkojen suunnittelun digitalisoinnilla kaupunkien resilienssiä lisäämässä.

Tule keskustelemaan palveluverkkosuunnittelun tavoitteellisesta toimintamallista ja suunnittelun digitalisoinnista.

Hannu Kurki, DigiPAVe 2.0 -hankkeen Helsingin projektipäällikkö