Mitä kuuluu Kuopioon?

Hankkeessa on pidetty tiedotustilaisuuksia, joissa on kuultu osaprojektien ja hankekaupunkien tilannepäivityksiä. Tiistaina 5. lokakuuta hankekaupunki Kuopio kertoi kaupungin tavoitteista ja hanketekemisestään. Hankkeen projektipäällikön Katja Penttisen ja hankeasiantuntija Marika Huovisen lisäksi saatiin videotervehdys myös Kuopion kaupunginhallituksen puheenjohtajalta Aleksi Eskeliseltä ja apulaiskaupunginjohtajalta Pekka Vähäkankaalta. Voit katsoa tallenteen tilaisuudesta täällä. Kaikkien aiempien tilaisuuksien tallenteet ovat myös saatavilla.

”Hyvän elämän pääkaupunki”

Kuopion tilaisuudessa projektipäällikkö Katja Penttinen kertoi tämän Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin tähtäävän olevansa ”Hyvän elämän pääkaupunki” vuoteen 2030 mennessä. Kuopio on erityinen kaupunki ja Katja totesikin sen vastaavan tyypiltään Suomea pienoiskoossa. Missiossa kaupunki painottaa kestävää kasvua ja hyvää elämää. Toimintatapana on lupa tehdä toisin, ja sen toteuttamiseksi pyritään avoimuuteen, innostavuuteen, yhdessä ja asukasta varten tekemiseen.

Terveiset kaupunginjohdolta

Videotervehdyksessä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Aleksi Eskelinen totesi hankkeen vision kytkeytyvän hyvin kaupungin tavoitetilaan ja painotti arjen sujumisen merkitystä hyvän elämän tavoitteessa. Hän kokee kunnan vahvuutena hyvähenkisen päätöksenteon maantieteellisesti isossa kaupungissa. Päättäjien joukossa on henkilöitä eri puolilta Kuopiota, joten asiantuntemusta ja näkökulmaa päätöksiin on kattavasti tarjolla. Parannettavaa löytyisi vielä tiedon yhteensovittamisessa ja yhteistyössä. Tärkeänä Aleksi näkee tulevaisuuden toimivassa palveluverkkosuunnittelussa sen, että kyettäisiin todella asettumaan asukkaan elämään, esimerkiksi palvelujen sijaintia ajatellen. Olisi merkittävää, että saataisiin asukkaiden kannalta oleellisimmat seikat huomioitua ja otettua ne mukaan arviointityökaluiksi suunnitteluun.

Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Vähäkangas totesi, että hankkeen visio on linjassa Kuopion kaupungin strategian tavoitteen kanssa. Pekka näkee, että hyvässä visiossa kuuluu ollakin kunnianhimoisuutta. Käsillä olevan tehtävän hän näkeekin haasteellisena monialaisuutensa vuoksi, mutta myös, koska tässä katsotaan pitkälle tulevaisuuteen. Hän kokee, että Kuopiossa on perinteisesti ollut hyvää kaupunkisuunnittelua, mutta nopea kasvu yhdistettynä laajaan harvaan asuttuun maaseutuun luovat omat haasteensa. Pekan mielestä oleellista olisi minimoida tilojen tyhjäkäyttö ja päästä muuntojoustavaan ajatusmalliin – näin saataisiin ihmislähtöistä näkökulmaa suunnitteluun. Pekka kertoo, että haastavuutta kunnan palveluverkkosuunnitteluun on tuonut esimerkiksi väestöennusteet, jotka eivät ole olleet täysin ajantasaisia ja täsmällisiä.

Kuopion hanketyö

Projektipäällikkö Katja Penttinen avasi projektityötä ja kertoi Kuopion kehittävän hankkeessa kuntansa palveluverkkosuunnittelun toimintamallia. Hankkeen aikana tehdään tarkempia käyttötapauskuvauksia ja mittarointia, edistetään tiedon virtautusta sekä pilotoidaan Platform of Trust -alustaa. Visualisoinnissa hyödynnetään Sitowisen Louhi-karttapalvelua. Projektin eri osa-alueiden työhön osallistuu Kuopiossa laajasti asiantuntijoita ja johtotason henkilöitä.

Hankeasiantuntija Marika Huovinen kertoi palveluverkkosuunnittelun organisointiselvityksestä. Kuopion kaupungin eri hallinnon aloilla toimii useita erillisiä työryhmiä, joissa käsitellään palveluverkkoihin, kaavoitukseen ja toimitiloihin liittyviä kysymyksiä. Työryhmiin osallistuu yhteensä noin 80 asiantuntijaa, joista osa on mukana useammassa työryhmässä. Haasteena onkin ollut päällekkäisyydet, epätietoisuus ja tietokatkot. Tavoitteena on kehittää verkostomaista yhteistyötä Kuopion kaupungin palveluverkkosuunnittelussa. Tätä varten hahmotetaan kahdesta kolmeen vaihtoehtoista mallia, joiden työstössä hyödynnetään hankkeen toimintamalliosaprojektissa tehdyt havainnot. Selvitystyö hyödyttää kokonaisuutena niin Kuopion tekemistä kuin hanketyötäkin.

Mitä Kuopiossa on toisin DigiPAVe 2.0. -hankkeen jälkeen?

  1. Palveluverkkoon liittyvät päätöksenteon verkostot toimivat saumattomasti yhteen ja hyödyntävät yhteistä tietopohjaa.
  2. Palveluverkon tilan voi tarkistaa ydintietojen osalta yhdellä silmäyksellä karttapalvelusta ja keskeiset tunnusluvut löytyvät Power BI -raportointityökalun kautta.
  3. Ydintiedot päivittyvät tilannekuvaan automaattisesti.
  4. Kattava kehittämissuunnitelma ohjaa palveluverkkosuunnittelun työkalujen jatkokehitystä.


Helsingin tiedotustilaisuus 23.11.2021

Tänä vuonna on vielä yksi hankkeen tiedotustilaisuus tulossa, eli Helsingin tilannekatsaus 23.11.2021 klo 13.00 – 13.45 > ilmoittaudu mukaan.


Jenni Lehto, projektikoordinaattori, DigiPAVe 2.0 -hanke, Vastuu Group Oy