Helsingin, Kuopion ja Turun kaupungit käynnistivät syksyllä 2020 yhteishankkeen, jonka keskeisenä tavoitteena oli luoda yhteiset toiminta- ja tietomallit, joilla mahdollistetaan ihmislähtöinen ja dynaaminen palveluverkkosuunnittelu. Innovaatiohankkeen kokonaisbudjetti oli 2,6 miljoonaa euroa, ja sen suurin rahoittaja oli valtiovarainministeriö – perustuen kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmään. Päävastuussa hankkeesta oli Kuopion kaupunki. Operatiivisesta johdosta huolehti Vastuu Group Oy. Toimittajaryhmään kuuluivat lisäksi Ubigu Oy, Platform of Trust Oy ja Gofore Oy. Hanke päättyi kesäkuussa 2022.
Palveluverkkoa koskeva tieto on usein pirstaleista, tiedot ovat vaikeasti löydettävissä ja yhdistettävissä – myös ajantasainen kokonaiskuva puuttuu. Kuntatalouden näkökulmasta tilanne on kestämätön: ennakointi on vaikeaa, suuria investointipäätöksiä tehdään monesti ilman riittävää tietopohjaa ja kustannukset kasvavat hallitsemattomasti. Palveluja ei myöskään kyetä järjestämään riittävän asukaslähtöisesti.
Hankkeen tavoitteena oli saavuttaa tilanne, jossa kaupunkien palveluverkkoa voidaan hallita digitaalisesti ja tietoja käyttää tehokkaasti. Päämääränä oli käynnistää vaiheittainen, systeeminen muutos tuotantolähtöisestä palveluverkon suunnittelusta ihmislähtöiseen palveluverkkosuunnitteluun sekä lisätä kuntien valmiuksia tiedolla johtamiseen ja ennakoivaan hyvinvoinnin edistämiseen.
Hankkeessa määriteltiin ja toteutettiin ihmislähtöisen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkon tavoitetilan toimintamalli eli ns. dynaamisen palveluverkkosuunnittelun ja päätöksenteon prosessi sekä sitä tukevan tiedon tunnistaminen ja harmonisointi koneluettavaan muotoon. Hankekuntien tiedon virtauttamisen kyvykkyyden parantamiseksi hankkeessa toteutettiin tiedon virtauttamisen pilotteja esimerkiksi Vastuu Groupin Platform of Trust -data-alustaa käyttäen. Data-alustan avulla voidaan avata tietolähteitä, muuttaa data yhdenmukaiseksi ja hallita valtuutuksia.
Visio 2030
Vastaamme asiakkaiden tarpeisiin ennakoivalla palveluverkkosuunnittelulla.
Suunnittelu ja päätöksenteko perustuvat kattavaan tilannekuvatietoon ja verkostomaiseen
yhteistyöhön.
Hanke toteutettiin tiiviissä yhteistyössä hankekaupunkien eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Hanke kytkeytyi useisiin kansallisiin kehittämishankkeisiin ja vaati läheistä yhteistyötä myös kansallisella tasolla.
Hanke jakautui neljään osaprojektiin, joissa keskityttiin muodostamaan kansallisen tason ratkaisuja. Kuvassa alla näkyvät osaprojektit ovat 1) toimintamalli, 2) viitearkkitehtuuri ja tiekartta, 3) tietomalli ja 4) tiedonhallinnan ratkaisut. Näiden lisäksi hankekokonaisuuteen sisältyivät hankekaupunkien omat kehitysprojektit, joilla kasvatettiin valmiuksia toimintamallin jalkauttamiselle ja tietovirtojen automatisoinnille.
DigiPAVe 2.0 -hanketta edelsi toinen ns. DigiPAVe 1.0 -hanke vuonna 2018: Dynaamisen verkostosuunnittelun toimintamallin kehittäminen ja innovointi julkisten organisaatioiden käyttöön. Kuopion kaupungin ja FCG Konsultointi Oy:n toteuttaman hankkeen päätavoitteena oli edistää tiedolla johtamista ja strategista päätöksentekoa kuntaorganisaatioissa ennakoivan, tietojärjestelmäpohjaisen palveluverkostosuunnittelusovelluksen avulla. Sovelluksen teknisen toteutuksen ja toimintamallin pilotoinnin testiympäristönä toimi Kuopion kaupungin koulu- ja päiväkotiverkostotyö. Hanke sai rahoitusta ympäristöministeriön koordinoimasta KIRA-digi -ohjelmasta osallistuen osaltaan hallituksen julkisten palveluiden digitalisoimisen kärkihankkeeseen.
Tuon ensimmäisen DigiPAVe-hankkeen tuloksena kehitettiin dynaaminen palveluverkostosuunnittelusovellus, jonka avulla voitiin tarkastella lähes reaaliaikaisesti kuntien palveluverkkoja muun muassa toiminta- ja investointikustannusten sekä palvelukapasiteetin näkökulmasta. Palveluiden, niiden käyttöön ja saavutettavuuteen kytkeytyvien paikkatietojen ja -tietovarantojen yhteiskäytöllä tähdättiin kuntaorganisaatioiden tiedolla johtamisen tukemiseen.
Hankkeen tärkeänä osana oli myös tiedolla johtamis- ja ohjausjärjestelmän kehittäminen (DigiPAVe-toimintamalli), joka korosti palveluverkkosuunnittelun kokonaiskoordinoinnin tärkeyttä, tiedonkulkua yli organisaatiosiilojen sekä kunnan eri toimialojen synergioita palvelutuotannossa. Näillä keinoin pyrittiin auttamaan kuntia ymmärtämään toimintaympäristön ja palvelutarpeiden muutoksia pidemmällä aikavälillä ja muodostamaan havainnollisen kokonaiskuvan siitä, mitä palveluita kunta tulevaisuudessa tuottaa, missä ja miten. Dynaamisen palveluverkkosuunnittelun hyödyt heijastuvat kunnan palveluverkkoinvestointien parempaan hallintaan, resurssitehokkuuteen, ja yleensä ottaen pitkäjänteiseen toiminnan suunnitteluun.
Lue lisää ensimmäisestä DigiPAVe-hankkeesta:
Dynaamisen verkostosuunnittelun toimintamalli kunnille, Kiradigi.fi
Loppuraportti DigiPAVe