Miten estää koulujen eriytyminen?

Monimutkaiset syy-seuraussuhteet auki systeemimallinnuksella

Turussa lähdettiin kokeilemaan palveluverkkovaikutusten systeemidynaamista mallinnusta, kun havaittiin päätöksenteon tueksi tarvittavan laajempaa ymmärrystä palveluverkon kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä ja niiden välisistä vuorovaikutuksista. Aihe on todella ajankohtainen Turun palveluverkkotyössä, ja Turun kouluverkkokeskusteluissa on noussut vahvasti esiin kaksi teemaa: lähikoulujen merkitys ja segregaatio-kehityksen huomioiminen (ks. TS 24.3.2021). Turun kaupungilla on voimakas tahtotila ottaa kaupunkilaisten tarpeet entistä vahvemmin kaiken toiminnan keskiöön. Turku haluaa olla maailman modernein kunta, jonka ytimessä on asiakas- ja asukaslähtöisyys.

Aiemmin käytössä olleet perinteisemmät palveluverkkoselvitykset eivät ole tukeneet niin monimuotoista tarkastelua palveluverkkopäätösten vaikutuksista kuin tavoitteena nykyään on. Mallinnuksen avulla haluttiin ymmärtää entistä paremmin erilaisia laadullisia ja erityisesti ihmislähtöisiä vaikutuksia, kuten segregaatioon vaikuttavia tekijöitä. Tässä onnistuttiin hyvin – syntynyt malli paitsi kuvaa aiheen kompleksisuutta myös avaa vaikutusten ketjuja aivan uudella tavalla. Lisäksi työstöprosessin aikana päästiin kokemaan antoisia monialaisia ja -äänisiä keskusteluja työpajatyöskentelyssä.

Systeemidynaaminen mallinnus

Systeemidynaaminen mallinnus on menetelmä, joka auttaa jäsentämään ja ymmärtämään monimutkaisten järjestelmien käyttäytymistä. Näissä on tyypillisesti useita tekijöitä, joiden yhteisvaikutuksia halutaan ymmärtää.​ Mallinnus auttaa hahmottamaan järjestelmien sisäisiä syy-seuraus -vaikutusketjuja sekä takaisinkytkentöjä järjestelmän osien välillä. Monimutkaisissa järjestelmissä vaikutusketjut ovat tyypillisesti pitkiä, ja teot vaikuttavat laajasti kaupungin muihin toimialoihin. Monet tärkeät vaikutukset ilmenevät lisäksi vasta pitkän ajan kuluessa, minkä vuoksi niitä voi olla vaikeaa hahmottaa.

Osallistava ryhmämallintaminen

Käytännössä mallintamiseen hyödynnetään erityyppisiä tietolähteitä. Ensimmäisessä vaiheessa kävimme läpi aiheeseen liittyvää taustamateriaalia (mm. Turun kaupungin materiaalia sekä viimeaikaisia tutkimukseen pohjautuvia selvityksiä koulujen ja alueiden eriytymisestä). Lisäksi haastattelimme useita Turun kaupungin edustajia, jotta saisimme laajan ymmärryksen kaupungin toimialarajat ylittävästä ilmiökentästä monesta eri näkökulmasta. Seuraavassa vaiheessa työstimme systeemidynaamista mallia kahdessa työpajassa, johon osallistui kaupungin edustajia. Alla olevassa kuvassa on esitetty yksi mallin näkymä, josta kuvastuu muutamia koulujen eriytymiseen liittyviä takaisinkytkentäsilmukoita.

Mitä seuraavaksi?

Seuraavana askeleena on viedä päätöksentekoon niitä keskeisiä johtamisen ja mittaroinnin teemoja, joita mallin työstämisen kautta tunnistettiin. Tulevaisuudessa tavoitteenamme on jalkauttaa kattavaa vaikutusten arviointia mallinnuksen avulla pysyväksi ja hyväksi käytännöksi.

Koulusijoituspäätökset vaativat tasapainottelua monen eri tekijän välillä, ja siksi täysin ideaalia paikkaa vaikkapa uudelle koululle ei tule koskaan löytymään. Mutta hyvin merkityksellistä on se, että käymällä läpi monipuolisesti erilaisten päätösten vaikutuksia opimme myös tunnistamaan ne riskit, joita lopullinen päätös väistämättä aiheuttaa, ja pystymme toimimaan ennakoivasti.

Anna-Kaisa Berisha, Ennakoivan kaupunkisuunnittelun projektipäällikkö, Turun kaupunki
Sampsa Ruutu, Johdon konsultti ja konsultoiva datatieteilijä, Gofore Oyj
Katja Vaahtera, Senior service designer, Gofore Oyj

Lue lisää: Tee vaikuttavia päätöksiä – systeeminen johtaminen/ Gofore